Inspiraatiota menneiltä vuosilta

Tarjosivat tänään sisustuslehdet parin vuoden takaa. Sivuilla esiteltiin Tukholman messujen uutuudet ja sesongin kauneimmat sävyt. Jos vuosilukua ei katsoisi, niin nopealla vilkaisulla ei eroa tähän päivään heti huomaisi. 

Olen aiemmin tilannut säännöllisesti lehtiä ja onnekseni säästänyt niistä parhaat palat. Näihin pari vuotta vanhoihin lehtiin on nyt ihana palata inspiraatiota hakemaan. Lehdet näyttävät tuoreilta ja ideat tuntuvat persoonallisemmilta, kun ne eivät ole aivan sitä "viimeistä huutoa". Huomasinkin juuri, että en ole ostanut yhtään sisustuslehteä yli vuoteen. Muistan saaneeni pienen sisustusähkyn, kun tilasin lehtiä. Tuntui, että kodit alkoivat toistaa toisiaan ja kaikilla on sitä tämän hetken tyyliä. Vanhat lehdet monesti tarjoavat uusia elämyksiä, koska niistä puuttuvat kokonaan ne tämän hetken trendituotteet. Ne avaavat silmiä sellaisille tuotteille, joita ensi näkemällä voisi pitää ruminakin. Vanhoissa lehdissä ja oikeassa ympäristössä nekin pääsevät oikeuksiinsa. 

Olisi mielenkiintoista kerätä itselleen sisustuslehtien kokoelma, jossa olisi yksi lehti yhdeltä vuodelta. Kymmenen vuoden päästä olisi upea selailla lehtikokoelmaa ja imeä inspiraatiota eri vuosilta. Lehtien sivuilta voisi ammentaa ideoita ihanista väriyhdistelmistä ja eri aikakausien trendeistä. Hmm.. Pitääköhän viikonlopun kunniaksi hakea yksi sisustuslehti tätä vuotta kuvastamaan? 

Kuvissa vilahtava vaasi on hyvä esimerkki vanhan kierrätyksestä. Tämä keraaminen vaasi löytyi aikanaan kirpparilta ja maksoi 20 senttiä. Kyllä, vanhassa rahassa reilun markan. Nyt se on taas hyvinkin trendikäs, kun keramiikka ja ruskea valtaavat sisustuslehtiä. Että näin ne trendit kiertää kehää. Elä siis luovu toivosta jos kodissasi majailee jokin ruma inhokkitavara. Parin vuoden päästä se voi olla taas hyvinkin kaunis ja silmää miellyttävä :)

Aurinkoista ja inspiroivaa viikonloppua! Minä saan nauttia rakkaan ystävän vierailusta koko viikonlopun ajan <3

Jätesäkkisiivousta ja muita äitini oppeja

Kotona on ollut melkoinen myllerrys ja tavarat ovat saaneet kyytiä. Raivausvimma on ollut kuumimmillaan ja olen tehnyt äitini kuuluisaksi tekemää "jätesäkkisiivousta". Äitini on erittäin fiksu nainen, jonka loputtomasta niksiarkusta on saatu vinkki jos toinenkin. Häneltä on myös periytynyt geeneissä jalo taito tähän impulsiiviseen kodinhoitoon.

Jätesäkkisiivous tehdään 1-2 kertaa vuodessa ja yleensä se ajoittuu juurikin sesonkien vaihtumiseen. Jätesäkkisiivous voidaan kohdentaa joko yksittäiseen ongelmaan (esim. vaatehuone) tai levittää laajemminkin käsittelemään koko asuntoa. Parhaan tuloksen saa, kun iskee täydellä voimalla yhden kohteen kimppuun kerrallaan.

Kevät on kenties otollisin aika tälle suurta tyydytystä ja onnea tuovalle prosessille. Aurinko paljastaa piiloutuneet villakoirat ja saa pehmoisimmatkin viltit näyttämään nukkavieruilta rievuilta. Kevät onkin siis täydellinen aika päästää hyvillä mielin irti kaikesta turhasta ja tehdä tilaa valolle ja raikkaudelle.

Tärkeintä prosessissa on oikea ajoitus. Sinulla täytyy olla sopiva mielentila ja sinun täytyy olla kotona yksin. Jarruja ei tässä hommassa kaivata. Jarrumiehet/-naiset saavat sinut vain raivon partaalle ja pahimmassa tapauksessa projektista seuraa vain riitaa ja kädenvääntöä. Toimi siis yksin!

Jätesäkkisiivous menee näin:
- Odota sopivaa mielentilaa. Tavaraähky on se mitä haetaan. Mitä turhautuneempi lojuviin tavaroihin olet, sitä suurempi tyytyväisyys jälkeenpäin
- Varustaudu joustavilla, mukavilla sporttivaatteilla. Mitä aktiivisemmat vaatteet, sitä sähäkämpää toimintaa! Ei siis mitään reikäisiä kotikalsareita ja paitulia. Nyt ei ole oikea aika himmailla, vaan nyt haetaan hiki pintaan ja ripeää toimintaa. Lisävauhtia antamaan voit myös laittaa jalkaasi lenkkarit.
- Kasvata pieni (nälkä)kiukku. Se motivoi aina tekemään nopeita päätöksiä.
- Ota esiin kaksi säkkiä. Toiseen menee kirpparille/kierrätykseen päätyvät tavarat ja toinen on roskia varten.
- Ala käymään kotiasi läpi järjestelmällisesti. Suosittelen aloittamaan pahimmista pommeista, jotka yleensä ovat vaatehuone, eteisen kaapit tai kylppärin komerot.
- Heivaa pois kaikki, joka tympii ja jota et ole aikoihin käyttänyt.
- Jos tunnet lähinnä ahdistusta tai ärtymystä tavaran kohdalla, niin eiköhän sen ole jo aika mennä. Se on tehtävänsä tehnyt ja siitä voi päästää irti. Jos joudut miettimään kaksi kertaa, että onko tämä säästämisen arvoinen niin hylkää se. Kyllä sen oikean tunnistaa jo kaukaa!

- Raivauksen jälkeen tärkeintä on päästä tavaroista mahdollisimman pian eroon lopullisesti. Vie siis roskat roskiin ja muut kierrätykseen mahdollisimman pian. Pahintahan olisi, että säkit lojuvat eteisessä viikon. Yhtäkkiä huomaatkin völjääväsi niitä takaisin vaatehuoneen hämärään, kun teet paniikkisiivousta vartti ennen vieraiden saapumista.


Ja viimeisenä vinkki, jonka olen tähän traditioon itse lisännyt. Laita pullo skumppaa jääkaappiin raivauksen ajaksi. Mikään ei vedä vertoja lasilliselle kuohuvaa raivauksen päätteeksi. Vaihtoehtoisesti voit myös nauttia lasillisen punaviiniä jo raivauksen aikana.

Unohtakaa siis Konmarit ja muut ideologiat. Tarttukaa vain jätesäkkiin ja antakaa mennä.

PS: En vastaa jätesäkkisiivouksen seurauksista tai mahdollisesti siivousvimmassa hävitetyistä arvoesineistä. Vimma voi ottaa vallan ja yllätyksiäkin voi sattua. Legenda kertoo, että onpa prosessin seurauksena raivattu tieltä muun muassa vanha hääpuku. Mutta voi sitä hetkellisen onnen ja helpotuksen määrää. 

Olohuoneen uudet sävyt

Koti on kaivannut kipeästi muutosta ja olenkin täällä kertonut muutoksenkaipuustani useaan otteeseen. Vuodelle 2017 lueteltujen sisustushaaveiden ykkössijaa pitikin olohuoneen seinien maalaus. Valkoinen ja harmaa saivat väistyä ja vaikka kovin kauniit ja ajattomat aiemmat sävyt olivatkin, niin muutosta kaivattiin todella kipeästi. Liekö syynä tämä kotiäitiys vai mikä, mutta viettäessäni kotona valtaosan päivästäni huomaan, että kaipaan tiheämmin muutosta kuin ennen. Seinien maalaaminen alkoikin tuntua parhaalta ja suurimmalta muutokselta, minkä nykyinen budjetti huomioiden olisi mahdollista tehdä. 

Uusi vuosi onkin lähtenyt mitä parhaimmin käyntiin, koska voin ylpeänä sanoa, että listan ensimmäisen kohdan voi nyt vetää yli! Olohuoneen seinät saivat viikonloppuna väriä ylleen ja voi kuinka olenkaan rakastunut. Tuntuu, että kaikki kalusteemmekin näyttävät aivan uudelta tummemmassa ympäristössään. Olohuoneesta tuli myös paljon tunnelmallisempi, kun seinien sävy tummeni. Sävyksi valikoitui Tikkurilan Nefriitti, jonka vihertävänharmaa sävy näyttää erilaiselta joka päivä. Keskipäivän kuulaassa valossa seinät hehkuvat lempeän vihertävinä ja illan hämärtyessä ne alkavat näyttää harmaampia puoliaan. 

Olen myös huomaamattani tuonut hieman sitä kuuluisaa hyggeä meidänkin kotiin: torkkupeitot, lampaantaljat ja pehmeää beigeä. Hiekkainen beige on tullut olohuoneeseemme maton muodossa. Vaalea matto tuo raikkautta ja vaikka kovasti rakastankin vahvasti kuvioituja mattoja, niin täytyy myöntää, että tämä hillitty ja kuvioton matto on tähän hetkeen kerrassaan täydellinen. Beige ja harmaa ovat myös yhdistelmänä erittäin kaunis ja klassinenkin yhdistelmä. Täydentävät mukavasti toisiaan ja beige sitoo olohuoneemme sävyt hyvin yhteen. 

Sisustuksen valokuvaaminen on kyllä melkoisen kinkkistä. Jos eivät linjat ole vinossa, niin jostain kulmasta pilkottaa vähintäänkin likaiset sukat tai leluvuoret. Myös valojen päällä pitäminen on selkeästikin makukysymys, Tuo Leimu on kerrassaan upea livenä, mutta ainakaan minun valokuvaustaidoilla ei sen upeutta näihin kuviin välity. Mitä olet mieltä, onko valaisimet parhaimmillaan kuvissa valot päällä vai pois? Entäs seinän sävy, hitti vai huti?

Lasipallojen loisteessa

Olemme saapuneet joulun viettoon vanhempieni luokse ja viimeistään kynnyksen yli astuessa saapuu myös joulutunnelma. Äitini on jouluihminen henkeen ja vereen ja kotona panostetaankin kauniisiin koristeluihin ja joulukukkiin. Tulette varmasti blogin puolella näkemään niitä enemmänkin, mutta en malttanut olla vinkkaamatta jo näistä upeista lasipalloista.

Äitini on kerännyt lasipalloja jo pidempään ja kokoelma kasvaa joka vuosi yhdellä pallolla. Tänä vuonna palloseurueeseen liittyi ihana lasipallo, jonka sisällä majailevat joulukuusi ja peura. Pallot ovat koristaneet joulukuusta useana vuonna, mutta tällä hetkellä lapset aiheuttavat sen verran hulinaa kuusen ympärillä, että lasipallot on parempi ripustaa muualle, kuin kuuseen. Pallot päätyivätkin tänä vuonna ikkunan eteen roikkumaan. Kirkkaat lasipallot pääsevät oikeuksiinsa, kun valot hohtavat niitä vasten kauniisti. Näitä kelpaisi katsella pitkin talvea, joten ehkäpä näitä ei pakatakaan muiden joulukoristeiden kanssa pois. 

Minun versioni blogihitistä

Eukalyptuskranssit ovat vallanneet blogimaailman ha ne ovatkin yksi tämän joulun kauneimmista ja samalla helpoimmista DIY-projekteista. Omaan versiooni käytin kuvauksista ylijääneet jo kuihtuneet kasvit. Yleensä en tykkää mistään spray-maalatuista kasveista, mutta nämä hillityn kullanhohtoiset eukalyptukset näyttivät upeilta ja pyörsivät mielipiteeni.

Kranssin pohjana olen käyttänyt Tigerista ostamaani pyöreää hengaria. Tarkoitukseen sopii myös yhtä hyvin mikä tahansa siro kranssipohja tai omasi voit tehdä pajunvitsasta, rautalangasta tai metallihengarista taivuttamalla. Sido haluamasi oksat tai kukat ohuella rautalangalla kranssipohjaan ja valmista on! Tuore eukalyptus tuo ihanaa tuoksua kotiin ja sen kavereiksi sopivat myös erilaiset havut, marjakanervat tai vaikkapa sipulikukat. Jos sijoitat kranssin ulos voit sumuttaa siihen hieman vettä. Tällöin kranssi jäätyy upean huurteiseksi. Kranssi on myös ihana joulutuliainen, joten askartelehan kerralla useampikin kranssi.

Kukkahömpöttelyä ja pari vinkkiä

Neilikat ovat mielestäni aliarvioituja kukkia. Herkät ja kestävät, upeissa sävyissä loistavat neilikat ovat tulppaanien ohella suosikkejani. Ne kestävät vaasissa todella pitkään ja niitä on helppo yhdistää eri materiaalien kanssa. Tällä kertaa pyysin neilikoiden kaveriksi oksan eukalyptusta ja mielestäni ne sopivat todella kauniisti yhteen. Parin euron kimpusta riitti iloa yli viikoksi ja helppohoitoisuudessaan neilikat ovat ylivertaisia. Suosittelen ostamaan jo valmiiksi auenneita neilikoita. Marketeissa myytävät pienillä nupuilla varustetut kimput eivät yleensä jaksa aukoa kukkiaan vaan kuihtuvat pois ennen varsinaista kukkaloistoa.

Muutaman vinkin olen kuullut leikkokukkien hoitoon ja ne hyväksi havainnut:

- Leikkaa uudet imupinnat parin päivän välein ja vaihda samalla raikas vesi

- Leikkuupinta leikataan aina terävällä veitsellä viistoon. Ei koskaan saksilla, ettei imupinnat mene lyttyyn.

- Poista vesirajan alapuolelle jäävät lehdet, jotta ne eivät turhaan limoita vettä

-  Lisää ripaus sokeria veteen. Unohda kukkaravinteet!

Ja ennenkaikkea: muista tuoksutella, fiilistellä ja valokuvata kukkiasi. Mikään ei tuo yhtä paljon iloa, kuin kukkahömpöttely. Värikästä viikkoa!

Unelma nimeltä PRAMEA

Olipa kerran kaksi naista ja valtavasti intoa sekä tahtoa tehdä asiat omilla arvoillaan. 

Lukuisat ideat muotoutuivat hiljalleen todeksi ja luonnokset muuttuivat tuotteiksi. 

Haaveista tehtiin totta ja syntyi PRAMEA. 

Luotiin perheyritys, jota pyörittää kaksi oman elämänsä voimanaista. 

Sisarukset, jotka täydentävät toisiaan ja uskaltavat tavoitella tähtiä.

PRAMEAn tuotteissa näkyy kupliva luovuus, elämän ilo ja halu tuoda asennetta arkeen. 

Korut viimeistelevät tyylisi ja korostavat parhaita puoliasi. 

Parhaimmillaan ne tuovat voimaa ja lisää itseluottamusta.

Tiina on PRAMEAn taiteellinen johtaja. 

Muotoilija, jonka kynästä korut ovat saaneet muotonsa. 

Sini on PRAMEAn toimitusjohtaja. 

Nainen, jonka näpeissä bisnes pyörii. 

Yhdessä olemme PRAMEA.

Siinä se vihdoin on. Unelma, josta tuli totta. Vuosien ajan kurkkua puristanut polte on nyt puhallettu liekkeihin ja PRAMEA on nähnyt päivänvalon. Olo on huojentunut, onnellinen ja ylpeä. On mahtava nähdä omat tuotteensa valmiina ja seurata, kuinka ne lähtevät maailmalle tuottamaan iloa käyttäjilleen.

Marraskuu on kulunut hyvin tiiviisti tämän projektin parissa ja päivät ovat kuluneet siivillä tuotteita suunnitellen, valmistaen ja nettikauppaa perustaen. Blogi on tästä syystä ollut tavallista hiljaisempi, mutta toivottavasti ymmärrätte. Viime viikonloppuna saimme vihdoin kauppamme auki ja olen sen valmis myös teille esittelemään. Kuulisin erittäin mielelläni palautetta niin sivuista, kuin tuotteistakin. Haluamme, että voimme palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin ja siitä syystä kaikki palaute otetaan avosylin vastaan.

Olkaa hyvä, tässä on PRAMEA.

  Löydät meidät myös Facebookista sekä Instagramista. Tervetuloa seuraamaan!

Mitä sitä selittelemään

Hei vain, täällä ollaan edelleen. Turhahan sitä on selitellä. Arki on rullannut eteenpäin, uudet projektit ovat vallanneet vapaa-ajan ja tekemisen polte on roihunnut kuumempana, kuin kenties koskaan. Mystisiä ruskeita paperipusseja ja laatikoita on kantautunut joka kulmalle ja niiden sisältö on vallannut kaiken vapaa-ajan.

Marraskuusta on nautittu ja ensilunta ihmetelty koko porukan voimin. Pienimmäinen on lumesta hämillään ja varpaat ovat kiitelleet talvisaappaiden kaivamista varastosta. Puuterilumi pöllyää, kun vaunuja pusketaan läpi auraamattomien lenkkipolkujen.

Poju oppi konttaamisen jalon taidon ja nyt tämä pikkutatti onkin tarkkaan kolunnut koko kodin läpi ja riemunkiljahduksia kuuluu vuoroin mistäkin nurkasta. Tämän hetken suosikkipuuha on kukkapöydän rummutus seinään ja eteisessä kenkien levittely. Äitinsä poika <3

Lampaantaljat ovat vallanneet sohvan ja olohuoneen mattokin vaihtunut kaikessa tiimellyksessä vaaleampaan. Vaalea matto imaisi itseensä jo punaviinit, kuin kirouksen konsanaan. Onneksi tämä emäntä ei ole turhan nuuka vaan tahra sysättiin tyylillä sohvan alle. Mitä ei näe, niin sitä ei harmittele. Muutoinkin koti on muistuttanut välillä enemmän kaaosta, kuin valokuvien harmonista unelmakotia.

Mausteiset pataruuat ovat muhineet uunin hehkussa ja pyykkivuoria on valloitettu. Glögikausi on avattu ja Blossan kausiglögi keikkuu ostoslistalla. Pyykkitelinekin sanoi sopimuksensa irti ja nyt mietitäänkin korvaajaa tuolle arkipäivien rumilukselle. Lieneekö sille järkeviä korvaajia vai olemmeko tuomitut kulkemaan sen kanssa yhteistä tietä hamaan loppuun saakka?

Näin on sujunut meidän marraskuu. Mites teillä menee? Muistatkaa olla stressaamatta turhia :)

Maali tekee ihmeitä

Spray-maali on kaikkien DIY-naisten vakiovaruste. Maali toimii useilla eri materiaaleilla ja maalaaminen on helppoa sekä nopeaa. Usein pelkkä värin vaihtaminen tuo vanhoihin tavaroihin aivan uutta potkua. Kokeileppa vaikka maalata säilykepurkkeja kynäpurkeiksi tai uudista kirppislöytö uudella maalikerroksella. 

Tällä kertaa tuunattavaksi pääsivät Ikean muoviset tarrakoukut. Musta maali peitti alleen melkoisen värikkäät koukut, jotka eivät ihan meidän eteiseen passanneet. Tarrakiinnityksestä plussaa, ei tarvitse rei'ittää seiniä ja epäilisin, että tarrat kestävät kevyessä käytössä. Sateenvarjoille, kauppakassille ja lastenvaatteille on nyt oma naulakkonsa. 

Voin suositella todella lämpimästi Molotow Premium spray-maaleja. Erittäin laadukas lopputulos ja hinta edullinen. Jopa mieheni hämmästeli, että olenko todella maalannut nämä itse. Kuopiossa näitä myy Moocb. 

Päättämisen vaikeudessa apua kaivataan

Ruokapöydän tuolien tilanne on kutkuttanut minua jo hetken aikaa. Paljastinkin tovi sitten, että hankintahaaveissani ovat olleet uudet tuolit. Nykyiset pinnatuolit ovat liian matalat ja toisella puolella pöytää sijaitseva pitkä Pirkka-penkki taas ei palvele meidän tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä oli alunperin kaksi pitkää penkkiä, mutta möin tovi sitten toisen penkin uusien tuolien hankintaa silmällä pitäen.

Tykkään yksittäisistä tuoleista ja onhan selkänojallinen tuoli myös mukavampi istua. Teen usein töitä sekä kirjoitan juurikin tätä blogia tämän pöydän ääressä ja senkin takia ergonomia on tärkeää. Ruokapöytä on myös se paikka, jossa istutaan iltaa ja seurustellaan. Meidän kotona ruokailu on muutakin, kuin vain syömistä ja olennaisena osana illallista on kuulumisten vaihto ja pöydän ääressä saatetaan viettää pitkäkin tovi. Ergonomia siis on erittäin tärkeässä roolissa tuolien valinnassa. Toivon tuoleilta myös pitkää ikää. Onhan meidän ruokapöydälläkin ikää mittarissa jo yli 50 vuotta, joten tuoleiltakin vaaditaan kestävyyttä ja laatua, että jaksavat vanhan herran kumppaneina.

Mielessäni on ollut muutamakin eri vaihtoehto, joiden välillä puntaroin. Haasteena on löytää Pirkka-pöydän muotokieleen ja ajan henkeen sopivat tuolit. Pöytä itsessään on todella siro, joten mitkään massiiviset tuolit eivät kumppaneiksi sovellu. Muutenkin suosin kalustevalinnoissa siroja malleja, jolloin ne eivät liikaa tuki tilaa. Ilman täytyy kiertää, katsos :) Vaikka olenkin kierrätyksen kannattaja, niin tällä kertaa olisi tarkoitus ostaa tuolit uutena tai pikemminkin uudistuotantona. Vanhat pinnatuolit ovat ihania ja tyyliin sopivia, mutta ne myös ovat mitoitukseltaan mennyttä aikaa ja auttamatta liian matalia meille.

Sirouden lisäksi toinen ulkonäöllinen kriteeri on väri ja se saisi olla musta. Yksi määrittävä ja hyvinkin tärkeä kriteeri on hinta. Budjetti on rajallinen ja en myöskään rohkene ostaa mitään liian kalliita tuoleja, koska meidän "pikku tuholainen" kasvaa koko ajan ja tuolit tulevat kuitenkin kovaan lapsiperheen kulutukseen. Vaikka designia ostaakin niin käyttötavaroita ne silti ovat ja pieniä kolhuja ei saa harmitella liiaksi. Kunhan ostopäätös on tehty niin voi sitten hiljalleen säästää ja ostaa vaikka tuolin kerrallaan.

1. Isku, Tuoli 50/ 2. Forme, Ton Chair 14  / 3. Forme, Ton Banana / 4.Vepsäläinen, DSR

Ton-tuolien siro muotokieli miellyttää minua kovasti ja valmistajan pitkä historia huonekalualalla tuo myös lisäpisteitä. Varsinkin Banana-tuoli (3.) on palanut verkkokalvoilleni. Valitettavasti täällä Kuopiossa ei ole mahdollista koeistua tuoleja missään. Täytynee siis odottaa seuraavaa Helsingin reissua ja käydä Formessa kylässä. Klassinen wieniläistuoli (2.) on upea ja siitä kiehtoo myös käsinojallinen vaihtoehto, joka olisi todella kaunis pöydän päätyyn. DSR-tuoli (4.) on ollut vuosia haaveenani ja ne olivatkin pitkään toiveissa, mutta jäivät hieman taka-alalle, kun löysin Pirkka-pöydän meille. DSR-tuolista on kuitenkin nykyisin saatavilla myös versio, jossa jalat ovat mustat ja se sopisikin Pirkka-pöydän pariksi huomattavasti paremmin, kuin kromijalkaiset sisarensa. Iskun Tuoli 50 (1.) tuo mieleen kyläkoulut ja sopisi hyvin ajan henkeen. Tämä on kuulemani mukaan kuitenkin melko matala istua, joten se voi sen takia rajautua valinnasta pois.

5. Forme, Ton Ironica / 6. FDS, Normann Copenhagen Knot/ 7. FDS, Muuto Fiber / 8. Isku, Aino

Ton on päässyt haaveissani pitkälle, koska myös tämä kaunis pinnatuoli (5.) on Tonin tuotantoa. Ironican olenkin päässyt jo koeistumaan ja se oli kerrassaan loistava. Iskun pinnatuoli (8.) jatkaa samaa linjaa meillä jo olevien tuolien kanssa. Näissä uudisversioissa olisi mitoitus tuotu tähän päivään, mutta jotenkin tuntuu, että kaipaisin hieman uudistusta. Tuntuu hieman hullulta ostaa aivan sama tuote vain uutena mallina. Knot-tuoli (6.) on silmiä hivelevän kaunis. Se myös alkaa olla budjetin yli, mutta kenties tämä voisi olla sellainen pöydän päätyyn sijoitettava kaunistus. Fiber (7.) on porukan musta hevonen. Jokin tuolissa kiehtoo kovasti ja se voisi luoda upean kontrastin pöydän kanssa.

Onko sinulla kokemusta joistain näistä tuoleista? Mikä olisi sinun mielestä paras kaveri Pirkalle? Mielelläni kuulisin myös uusia ehdotuksia, "Voittajahan" voi löytytä tämänkin porukan ulkopuolelta.

Olen myös ollut aivan hämmentynyt teidän lukijoiden määrästä! Kiitos, että olet täällä <3 Blogin kirjoittaminen tuntuu välillä melko yksinäiseltä puuhalta ja kommenttiboksissa ei kuhinaa ole vielä hirveästi käynyt, mutta ihana huomata, että teitähän on täällä enemmän, kuin olisin osannut arvatakaan. Kiitos siis käynnistä ja tulethan takaisin. Toivottavasti myös jätät käydessäsi kommentin, olisi ihana tietää kuka siellä toisella puolella on. Ja toivon myös kovasti apuja tähän tuolidilemmaan. Keskustelua voi jatkaa myös Facebookin puolella.

Aurinkoista viikonloppua!

- Tiina -

Kuvat lainattu jälleenmyyjien sivuilta.

Konjakin lumoissa

Ruskan värit ovat siirtyneet seinien sisäpuolelle ja tällä hetkellä varsinkin ruskean sävyt näyttävät todella hyvältä. Keittiön pöydälle levitin syksyisen suosikkini, Pentikin syvän sinisen pöytäliinan. Tuo liina kuuluu yhteen pimeiden iltojen ja ruskean lasin kanssa. Arvostan suuresti vanhaa kotimaista lasia ja kaapeista löytyykin erinäisiä kappaleita, joita on vuosien varrella löydetty kirpparilta tai peritty mummulta. Sävyllinen lasi näyttää erityisen hyvältä näin syksyllä ja tuo konjakin ruskea lasi on todella kaunista ja heijastaa upeasti valoa. 

Arvoitukseksi jää kuinka kauan tuo pöytäliina pysyy puhtaana. Pöydän päässä paikkaansa pitävä juniori on melkoinen sottaaja syömistensä kanssa, mutta jospa suuremmilta roiskeilta vältytään tabletin avulla. Olen nyt aikuisiällä ihmetellyt monet kerrat, kuinka äitini on onnistunut pitämään liinat puhtaana. Kun olin lapsi, niin meillä oli aina kangasliina pöydällä. Vahakangasliinoista äitini ei ole koskaan pitänyt, joten niitä ei meillä kotona ole ollut. Jollain ihmeen kaupalla äiti on saanut pidettyä kangasliinat puhtaana vaikka lapset ovat sottaamassa olleetkin. Äitiltä olen myös saanut hyvän vinkin, kuinka puhdistaa roskat liinalta: postikortilla. Kortin kantilla on näppärä pyyhkiä pöytä ja leivänmurut ym lähtevät kätevästi liinalta. Suosittelen kokeilemaan, on tehokas konsti! 

Haaveilen tällä hetkellä pellavaisesta pöytäliinasta, mutta kuten kuvista näkyy, niin olen todella laiska silittäjä. Toisaalta sellainen super-ryttyinen pöytäliina voisi olla aika makea.. Vai mitä olet mieltä? Olen myös pikkuhiljaa alkanut lämpiämään kerniliinoille. Äitiltä periytynyt vahakangaskammo alkaa haihtua yhtä matkaa, kun Poju kasvaa. Ensi talven hankinta varmaan onkin sitten vahakangasliina. Ei pitäisi kyllä koskaan sanoa, ei koskaan :D Näin ne haaveet boheemeista pellavaliinoista muuttuu arkisiksi kerniliinoiksi.

Viikon parhaat

Tällä viikolla on tapahtunut monta pientä ja vähän isompaakin juttua, joista ajattelin kertoilla teille. Muutenkin voisi olla paikallaan kertoilla kuulumisiani, jotta pääsette paremmin kärryille touhuistani.

Uuden ajan alku

Äitiysloma loppui virallisesti tällä viikolla. Nyt olen siis hoitovapaalla ja luonnollisestikin se tuo aivan uudet kuvionsa. Loppuvuosi ainakin kuluu vielä kotona ja tarkoitus on nauttia siitä täysin palkein. Pieni Herra on hauskaa seuraa ja päivittäin saa höpötellä ja naureskellä tälle seuramiehelle. Olenkin vinkannut, että äitiysloma on saanut minussa melkoista luovuudenpuuskaa käyntiin ja parhaillaan on sen puuskan aikaansaannokset tuotannossa. Kerron niistä lisää, kunhan julkaistavaa vain on. Niiiiin jännittävää!

Vauva-arkea

Poju täyttää pian 9 kuukautta ja tällä hetkellä elellään vaihetta, jossa tuntemattomia vähän vierastetaan ja äiti on muutenkin pop. Ei tarvitse, kuin kadota näköpiiristä ja jo alkaa komennus kuulua. Kyseessä toki on ohimenevä vaihe ja nyt odotellaankin milloin näin käy ja seuraava vaihe tulee tilalle. Pojun uusina taitoina on istumaan nouseminen ja kontillaan pyöriminen vaihtunee aivan piakkoin varsinaiseksi konttaamiseksi. Meillä ei näköjään ryömitä ollenkaan vaan siirrytään suoraan konttaamaan. Noh, kaikki omalla tyylillään.

Perjantaikimppu

Lidl ilahdutti jälleen ja liljakimppu irtosi reippaalla vitosella. Kotiäidin iloja ovat ehdottomasti markettikimput ja edullinen ilmakuivattu kinkku. Pikkurahalla saa välillä luksusta. Tällä kertaa se ilmakuivattu kinkku päätyi pizzaan. Viikonlopun paheita sekin..

Tulevat menot

Olen melko vähänlaisesti käynyt ulkona vauva-aikana ja täytyykin sanoa, että nyt syksylle suunnitellut menot ovat senkin takia erityisesti mieleeni. Ensi viikolla on Anna Puun konsertti, johon yhdistetty ravintolailta tulee kyllä täydelliseen vaiheeseen. Ensi kuulle on myös suunnitteilla opiskeluporukan vuosikokous, joten ohjelmaa riittää poikkeuksellisen paljon. Huvittava ajatella, että vain muutama vuosi sitten oli menoa ja ohjelmaa joka viikolle. Nyt muutama ilta parissa kuukaudessa tuntuu ennennäkemättömän paljolta. Niin ne ajat taitavat vauvan myötä muuttua..

Syysistutukset
Piha on valmisteltu talven tuloon ja myös etukuistille on viimein tehty syysistutukset. Värimaailma noudattelee tällä kertaa valkoisen ja violetin sävyjä. Violettina hehkuvat koristekaalit ja herkemmät vaalean violetit sekä valkoiset callunat saivat kaverikseen hopealankaa. Etukuistilta puuttuu vielä matto ja se olisikin nyt etsinnässä. Myös perinteinen kranssi täytyy talven varalle tehdä ja tänään onkin käyty etsimässä luonnosta siihen aineksia.

Sunnuntai meneekin auringosta nauttiessa ja tänään suuntasimmekin jo aamusta retkeilemään. Hieman myös houkuttelee tuo kätköistä esiin kaivettu ompelukone, joka pääsikin tällä viikolla jo tositoimiin. Ompelin Pojulle housut ja pipon Lastenvaate Pop Upista ostetusta trikoosta. Voisinkin kenties esitellä ne teille omassa postauksessaan. Houkuttelisi myös löytää helppoja ohjeita, joita tällainen noviisikin osaisi ommella. Varsinkin lastenvaatteiden teko houkuttaa kovasti, koska niin saisi persoonallisia vaatteita. Nyt olisikin loistava aika aloittaa joululahjavalmistelut. Minulla on joka vuosi tavoitteena tehdä jotain lahjoja itse, joten näin hyvissä ajoin kannattaisi kyllä aloittaa. Varsinkin aikuisille tykkään tehdä syötäviä lahjoja ja voisipa tällä viikolla itse tehty pähkinävoi kuulua herkkukoreihin tänä vuonna.

Ja viimeisenä haluan kippistellä Muotopuolille!
Viikonloppuna myös skoolasin tälle uudelle ihanalle harrastukselle, blogilleni. Olen ollut aivan häkeltynyt kuinka paljon kävijöitä tänne onkaan eksynyt. Kiitos siis kaikille, jotka käytte juttujani lukemassa. Ette uskokaan kuinka iloiseksi se minut tekee. Olisi myös ihana kuulla ketä siellä ruudun toisella puolella on. Olisin siis erittäin ilahtunut, jos jätät terveisesi kommenttilaatikkoon. 

Aurinkoista sunnuntaita!

Mystinen sininen

Sininen on aina ollut se väri, jota olen vierastanut. Vaatteistani on löytynyt sinistä ainoastaan farkkuna ja nuorempana en lähtenyt mukaan siniseen sisustusvillitykseen. Sain hienoisen kammon sinisen, keltaisen ja pyökin yhdistelmästä ja tuskinpa olen ainoa. Sininen on ujuttautunut sydämeeni ainoastaan sinivalkoisten astioiden kautta. Viimeisen kahden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut jokin salakavala käänne ja nykyisin tykkään siitä kovinkin paljon. Haaveilen jopa syvän sinisestä seinästä makuuhuoneeseen. Epäilemättä osansa on jatkuvasti silmieni eteen pomppivissa sisustuskuvissa ja muissa blogeissa. Varsinkin Valkoisen Harmajan sininen makuuhuone on viimeistään saanut sydämeni sykkimään siniselle.

Olen kuitenkin päättänyt makustella tätä sinisen himoani vielä hetken ja aloittanut hieman pienemmistä pinnoista ennen, kuin tartun pensseliin. Kirpparilla haaviini päätyi tämä kaunis keraaminen kulho, jonka väri sekä malli miellyttivät. Jokin tuossa sinisessä kiehtoo ja keraamisessa vadissa syvä väri pääsee oikeuksiinsa. Persoonallinen keramiikka on mielestäni muutenkin hyvä pari täydentämään astiakokoelmaamme, joka pääosin koostuu Iittalasta, Marimekosta ja vanhasta kotimaisesta lasista. Keramiikka tuo sopivasti rosoisuutta muuten simppeliin kattaukseen.

Kirppislöydöissä mielenkiintoisinta ovat salaisuudet niiden takana. Kulhon pohjassa ei ole signeerausta, joten voi vaan arvailla kuka tämän on valmistanut ja mitä kautta se on omistajalleen päätynyt. Hän ei luultavasti ole nähnyt tämän astian kauneutta, koska on sen kirpputorille laittanut. Onneksi minä kuitenkin löysin sen ja tarjoan sille uuden kodin. Kauniit astiat inspiroivat ja saavat mieleni kehittelemään heti uusia kattauksia ja aterioita niiden ympärille.

Viikonlopun aikana tein myös Facebook-sivun blogilleni. Käythän tykkäämässä niin pääset seuraamaan postauksiani reaaliajassa. Päivitän Fcebookin puolelle myös arkisempia kuulumisia, joita ei välttämättä tänne blogiin kaikkia päädy. 

Värikästä viikkoa!

3 asiaa...

Blogeissa on kiertänyt 3 asiaa-haaste, johon minäkin mielelläni tartuin. Tämän kautta saatte tietää minustakin uusia puolia, joita ei muuten tule täällä blogissa esiteltyä. Otin itse tämän haasteen aika rennolta kannalta ja jätin ne elämää suuremmat (eli maailmanrauhat) tällä kertaa pohtimatta.

3 asiaa, joista pidän

•  Omat rakkaat 
• Jäätelö
• Mekko ja paksut sukkikset-kombo

3 asiaa, joista en pidä

• Välinpitämättömyys. ”Ihan sama”-asenne on ihmisissä sellainen piirre, jota en voi oikein käsittää. Kaikilla tulee olla omat mielipiteet ja ne pitää uskaltaa sanoa ääneen. Myös välinpitämättömyys, joka ilmenee kunnioituksen puutteena saa niskakarvat pystyyn.
• Konjakki
• Suvaitsemattomuus

3 asiaa, joita tein viikonloppuna

• Vietin aikaa perheeni kanssa ja sain nuuskutella ihanaa pientä vauvaa. Olen täti neljälle ihanalle pojalle.
• Juhlin kummipojan syntymäpäiviä
• Kokkasin ja sain aterioida isolla eloisalla porukalla. Ruoan laittaminen on yksi niistä asioista, jotka tekevät minut todella onnelliseksi. Olen aina haaveillut, että olisin sellainen ”italialainen mama”, joka tekee ruokaa suurelle joukolle ja perhe sekä ystävät kerääntyvät pitkän pöydän ääreen syömään, juomaan ja nauramaan.

3 asiaa, jotka osaan

• Ideointi. Siinä minä olen hyvä! Jos tarvitaan uusia ideoita, niin täältä niitä löytyy.
• Ruoan laittaminen
• Puolesta shoppailu. Olen kuulemma aika petollista shoppailu-seuraa, koska osaan erittäin hyvin perustella ystävilleni heidän tarpeensa uusille hankinnoille ja löydän heidän tyylilleen sopivia vaatteita ja kenkiä. Monesti reissut päättyvätkin niin, että ystävät lähtevät kassit täynnä ja lompakko tyhjempänä kotia kohti perusteluideni ansiosta. Minusta voisikin tulla aika hyvä personal shopper.

3 asiaa, joita en osaa

• Virkata. Virkkaustaitoni rajoittuvat matonkuteesta tehtäviin koreihin, mutta mitään haastavampia töitä en osaa. 
• Ajaa moottoripyörää. Moottoripyöräily on ollut toteutumaton haaveeni, mutta onnekseni miehelläni on pyörä, joten pääsen kyytiin kuitenkin. 
• Valokuvata. Tai osaan toki valokuvata, mutta en läheskään niin hyvin kuin haluaisin. Tähän aion siis tulevaisuudessa panostaa.

3 asiaa, jotka haluaisin osata

• Espanjan kieli. Se on niin kauniin kuuloinen kieli, jonka osaaminen olisi todellinen rikkaus.
• Laulaa ja soittaa jotain soitinta. Ihailen kaikkia musikaalisesti lahjakkaita ihmisiä. On uskomatonta, että joku osaa tehdä itse kappaleen.
• Kaavoittaa vaate. Olisi mahtavaa osata kaavoittaa oma visionsa täydellisestä mekosta. Siinä vasta käsittämätön taito.. Jos osaisin, niin en ostaisi enää yhtään vaatetta kaupasta vaan tekisin kaikki itse.

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä

• Siivota vaatekaappi. Yksi postauskin odottaa luonnoksissa, joten täytyisi ottaa itseä niskasta kiinni ja järjestellä kaappi mallikelpoiseen kuntoon kuvausta varten.
• Pestä ikkunat talvea varten
• Laittaa syysistutukset ruukkuihin

3 asiaa, joista stressaan

• Äitiysloman loppuminen ja arkeen palaaminen sitten aikanaan. Vielä tämä ei ole onneksi aivan ajankohtaista.
• Talous. Kyllähän se väistämättä hieman stressaa, että tulot suorastaan romahtavat, kun jään kotiin hoitamaan poikaa.. Tässä onkin kaikenlaista projektia työn alla, jotta saisin sitä asiaa paremmalle tolalle.
• Autot. Auto on meidän perheessä pakollinen, mutta en tykkää omistaa autoa. Korjaukset, huollot ja katsastukset ovat minulle aivan välttämättömiä pahoja. Ajamisesta kyllä tykkään, joten siinä ei mitään stressiä ole. Jos voittaisin lotossa, niin hankkisin välittömästi itselleni uuden auton ja Jameksen. James saisi hoitaa autoa, kiillottaa, huoltaa ja puunata. Minä kyllä mielelläni ajaisin :)

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

•  Ruoan laittaminen ja syöminen. Eihän sitä ruokaa hukkaankaan tehdä.
• Jooga
• Maalaiselämä ja mökkeily. Kainuulainen erakkoluonteeni kaipaa välillä mökkeilyä ja vetäytymistä omaan rauhaan. Sen jälkeen voikin taas hyvillä mielin palata kaupunkiin ja sosiaaliseen elämään.

3 asiaa, joista puhun usein

• Lapsista (sekä omasta, että juttukumppanin lapsista)
• Tulevaisuuden unelmista
• Töistä (unelmatyöt, nykyiset työt, aiemmat työt sekä blogi)

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle

•  Aamutakki
• Kauniit kengät ja korut. Ne pelastavat asun kuin asun.
• Essu. Minulla on useita essuja ja käytän niitä paljon. Olen sotkuinen kokki ja essu on aivan välttämätön ruokaa laittaessani. Kaunis essu on muutenkin kätevä kotona puuhaillessa, joten yleensä hengailen kotona se päälläni.

3 asiaa, joita en pue päälleni

• Turkikset
• Liian paljastavat vaatteet
• Epämiellyttävää kangasta olevat vaatteet

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia

• Design valaisimia. Näitä on niin monta, ettei kolme kohtaa riittäisi. Tässä voisikin olla aihetta omaan postaukseensa.
• Täydellisen garderobin. Sellaisen vaatevaraston, jossa olisi sopiva asu tilanteeseen, kuin tilanteeseen ja aina olisi jotain päälle laitettavaa. Tämä taitaa tosin olla aivan utopistinen haave tällaiselle mielenmuuttajalle.
• Uudet keittiön tuolit. Tuolit ovat jo kiikarissa, mutta ensiksi täytyisi myydä nykyiset penkit pois.

3 asiaa, joista unelmoin

• Omakotitalo
• Ulkomaanmatka. Minne vain ja milloin vain. Matkakuumeeni on melkoisen polttava tällä hetkellä…
• Lottovoitto kaikkien materiaaliunelmien ja matkahaaveiden toteuttamista varten.

3 asiaa, joita pelkään

• Onnettomuutta tai sairautta, jotka tapahtuisivat läheisille
• Käärmeitä
• Intohimon loppumista omasta elämästä. Olisi aivan kauhea ajatus, että joku päivä huomaisi olevansa täysin kyllästynyt elämäänsä eikä jaksaisi enää innostua mistään.

3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa

• Ulkomaanmatka
• Hoitovapaan pidentyminen
• Lottovoitto

Sunnuntain muutoksia

Sunnuntai. 

Peikonlehti otti hatkat ja muutti olohuoneeseen. Taisi makuuhuoneen hämäryys ja seuranpuute olla kuitenkin liian kova pala purtavaksi. Toivotaan, että olohuoneessa viihdytään paremmin ja onhan täällä enemmän tilaa röyhistellä suuria lehtiään ja oikoa pitkiä varsiaan. Löytyypä meidän kukkanurkkauksesta myös melkoisesti seuraakin. Jospa seura, valo ja uusi ympäristö saisi kasvin jälleen kukoistamaan.

Tuo marmoroitu ruukku on kyllä vienyt sydämeni! Se on jännittävä ja joka suunnasta katsoen hieman erilainen. Taitaakin nuo valkoiset ruukut päätyä kirpputori-listalleni, koska näitä tekisi mieli tehdä lisää. Pidättekö te muut sellaista listaa, jossa on ne tuotteet, joita varten kirpputoreilla pitää silmänsä aina auki?