Pop Uppailemassa

Kuopiossa keskustan elinvoimaa koettelee Matkus ja tyhjiä liiketiloja meinaa löytyä turhan monelta kulmalta. Onneksi kuitenkin keskustaa elävöitetään erilaisilla tapahtumilla ja nyt kuunvaihteessa onkin Pop Up Kuopio tapahtuma, jossa keskustan liiketiloihin on perustettu kahden viikon ajaksi Pop up liikkeitä. Valikoimasta löytyy ennestään tuttuja liikkeitä sekä aivan uusia yrityksiä, joiden toiveena on ponnistaa suuren yleisön ulottuville ja perustaa oma kivijalkamyymälänsä keskustaan.

Piipahdimme Pojun kanssa muutamaan Pop uppiin ja niistä täytyy erityisesti nostaa esille Kotimaisen Designin Lastenvaate Pop Up. Kauppakeskus Minnan yläkertaan oli perustettu laaja kattaus erilaisia liikkeitä ja yksi niistä oli tämä Lastenvaate Pop Up. Valikoimaa riitti upeista trikookankaista aina valmiisiin tuotteisiin. Merkkeinä ihastuttavat Höö, Kauneve, PaaPiiDesign sekä Sarah Design. 

PaaPiiDesignin herkulliset kankaat saivat myös minun ompeluhimoni nousemaan. Trikoita on kaikissa sateenkaaren väreissä ja kuvioita löytyy niin lapsekkaaseen kuin aikuiseenkin makuun. Itselleni tarttui mukaan iloinen trikoo, josta tavoitteissa olisi tehdä Pojulle pipo ja pöksyt.  Heillä oli myös myynnissä pipojen tupsuja jollainen minunkin piti napata mukaan. Nämä ovatkin kuulema olleet todella suosittuja ja liikkeen perällä odotti uusi kuorma tupsuja ja kankaita. Tarjontaa on siis vielä hyvin tarjolla kaikille teille ompeluhimoisille.

Sarah Design oli minulle uusi tuttavuus, johon ihastuin välittömästi. Graafiset printit olivat yksinkertaisesti toimivat. Tehosteväreinä toimivat keltainen ja harmaa toivat eloa kokoelmaan ja nämä vaatteet sopivat niin tytöille, kuin pojillekin. Itse pidän juurikin siitä, että vaatteet on suunnattu molemmille. Vierastan tytöille vaaleanpunaista ja pojille sinistä ajatusta. Lisäpisteitä Sarah Design saa ehdottomasti myös paikallisuudestaan. Mukaani tarttui jotain meidän Pojulle, mutta täytyy myöntää, että useampi juttu jäi myös himotuslistalle. 

 

Kauneven neuleet ja Höön mustavalkoinen graafisuus täydensivät valikoiman ja tarjonta olikin erittäin laadukas. Lisäpisteitä annan ehdottomasti myös lasten leikkipaikasta sekä mikrosta ja hoitohuoneen käyttömahdollisuudesta. Näin vaunujen kanssa liikkuvana arvostan tälläista suuresti. Vierailun jälkeen jäi päällimäisenä mieleen toive, että kunpa saisimme taas persoonallisen lastenvaateliikkeen Kuopioon. Niiloilon tekemä aukko olisi vihdoinkin paikattava. Itse myös käytän rahani ehdottomasti mieluummin tuotteisiin, joiden alkuperän tunnen ja voin luottaa niiden laatuun. Mieluummin yksi laadukas ja persoonallinen aarre, kuin kaksi massatuotetta! 

Pop Up Kuopio on ehdottomasti käymisen arvoinen ja mielestäni se on myös meidän kuluttajien velvollisuus. On turha harmitella keskustan autioitumista, jos sen eteen ei itse tee yhtään mitään. Menkää ja käykää, ostakaa ja ihmetelkää. Tapahtuman koko kattauksen löydät täältä ja suosittelen myös kurkkaamaan tapahtuman FB-sivuille. Lastenvaate Pop Upillakin on omat sivunsa, joten käykäähän tykkäämässä, jotta kuulette uusimmat uutiset. 

Pop Up Kuopio järjestetään 26.9-8.10 ja tapahtuma huipentuu 6-8.10 Hilipeisiin pilleisiin, jolloin koko keskusta virittäytyy kaupunkikarnevaaleihin. Keskustan liikkeet ovat täynnä ohjelmaa ja hyviä tarjouksia. Menkää ja kokekaa!

Itse suuntaan vielä toiselle reissulle ja tällöin teemana on sisustus.

www.popupkuopio.fi

SATOA GOES WILD

Viime viikolla Kuopiota hellittiin upeilla tapahtumilla, kun Kuopio tanssii ja soi sai seurakseen Satoa goes wild-ruokafestivaalin. Kuulin tapahtumasta keväällä facebookin kautta ja päätin, että kartat ostetaan välittömästi, kun niitä myyntii tulee. Se olisi täydellinen treffi-ilta: hyvää ruokaa, kaupungilla kiertelyä ja tärkeimpänä yhteistä aikaa puolison kanssa. Lastenhoitokin järjestyi ja kartat hankittiin ennakkoon, joten perjantaina starttasimme ravintolakierrokselle. Sää oli hieman arvaamaton ja kaatosade uhkasi, mutta emme antaneet sen häiritä vaan lähdimme matkaan sateenvarjot laukussa.

Raparperihilloke sopi upeasti miedon makuisen hauen pariksi

Ensimmäiseksi suuntasimme Kummisedän terassille, jossa herkuteltiin voissa haudutettua haukea. Villiyrtit johdattivat läpi koko ravintolakierroksen ja tapahtuman nimen mukainen villi-teema olikin kiva tvisti, joka sitoi annokset hienosti toisiinsa. Pienessä tihkusateessa jatkoimme matkaamme kohti Korttelimuseota ja VB valokuvakeskusta, joiden sisäpihoille kätkeytyi upeita kasvisruokia. Leijona Catering tarjosi maa-artisokkaa kolmella tapaa ja tämä annos todella jäi mieleeni. Paahdettu maa-artisokka sai rinnalleen maa-artisokkasipsejä sekä -pyrettä. Annoksen kruunasivat villiyrtit, joiden joukosta bongattiin voikukkaa, horsmaa ja ketunleipää.

Maa-artisokka vei sydämeni tällä annoksella

  Korttelimuseon sisäpiha on jo itsessään nähtävyys ja rauhallinen keidas keskellä kaupungin sykettä. Sisäpihan kukkivat syreenit ja maalaismainen tunnelma sopivat kauniisti yhteen ruokafestivaalin kanssa. Olipa pihapiiriin myös sisustettu ihanat teekutsut, joita ihaillessa VS Ravintoloiden tarjoama annos hupeni parempiin suihin.

 

Annoksessa yhdistyi punajuuri kauden kasviksiin 

 

Ihanan rehevät teekutsut Korttelimuseossa 

Isä Camillon terassille oli perustettu sekä Mustan lampaan, että Isä Camillon tarjoilu. Tämä olikin mielestäni hyvä ratkaisu. Musta lammas on upea ja sen terassi olisi kyllä käymisen arvoinen, mutta välimatkaa näihin muihin ravintoloihin tulee sen verran, että sateisella kelillä olisi varmasti osa kävijöistä jättänyt sen välistä. Annoksien puolesta tämä olisi ollut todella harmi, koska molempien ravintoloiden annokset olivat aivan upeat! Härkää tarjoiltiin usealla tavalla ja villiyrttejä oli käytetty niin nokkosmajoneesiin, kuin villiyrtti-tsatsikiin. Isä Camillo ja Musta lammas näyttivät osaamisensa näissä annoksissa upeasti. Myös juomatarjoilu pelasi taatulla tyylillä ja lasillinen kuohuvaa kruunasi treffi-illan. Tässä vaiheessa yltyvä sadekaan ei latistanut tunnelmaa.

Isä Camillon annos ei kenties koreillut ulkonäöllään, mutta maut olivat todella kohdallaan. Tilaisin samaa ravintolasta koska vain.

Mustan lampaan häränposki oli uskomattoman mureaa. En ole kenties koskaan syönyt yhtä pehmeäksi haudutettua lihaa.

Suuntasimme askeleemme tämän jälkeen kohti King's Crownia, jolle annan pisteet kierroksen kauneimmasta tarjoilupisteestä. Terassin sisustukseen oli panostettu ja juhannuskoivuineen se oli erittäin sympaattinen ja lämminhenkinen terassi rännikatujen varrella. Harmikseni en ottanut siitä kuvia, koska sade haittasi tässä vaiheessa kierrrosta. Saimme kuitenkin nauttia annokset katoksen suojissa, joten kastumiselta vältyttiin. Leppäsavupossulla ryyditetty voileipä maistui ihanalta. Olisimme mielellämme jääneet terassille pidemmäksikin aikaa, mutta tarjoilu päättyisi ruokapisteillä klo 20 ja meillä oli vielä useampi ravintola kiertämättä.

Possuleipä tarjosi savuisia aromeja

Seuraavaksi kuljimme ravintola Savoon, joka on itselleni uusi tuttavuus. Olen kuullut Savon lounaasta paljon hyvää, mutta se on minulta vielä käymättä. Valitettavasti ensikokemukseni perusteella en välttämättä tule Savoon menemään. King's Crownin vehreän terassin jälkeen Savon sisällä ollut melko vaatimaton tarjoilupöytä ja annos, jonka sisältöä ei esitelty millään lailla hieman laski tunnelmaa. Yllätys oli melkoinen, kun foliovuokasta paljastui ilmeisesti uunijuustoa, jonka päällä oli kirpeä tyrnipyree. Tässä vaiheessa huomasi, kuinka tärkeää on, että kokki esittelee valmistamansa ruuan. Kaiken kruunasi käynnissä oleva sound check, joka ei välttämättä ole se viihdyttävin ohjelmanumero.

Savo ei valitettavasti ollut panostanut annoksen ulkoasuun.

Lähdimme melko pikaiseen jatkamaan matkaa Introon, jonka annosta olin odottanut kieli pitkällä. Karamellisoitua possua tacon muodossa olin fiilistellyt jo kauan ennen kierrokselle lähtöä. Intro on kuuluisa drinkeistään, joten kyllähän sellainen oli kyytipoikana vielä nautittava. Introssa menikin lopulta yllättävän kauan ja meidän ohella muidenkin ruokafestarilaisten piti käydä kysymässä annoksia uudelleen kassalta. Lopulta kävi ikävästi niin, että Introssa meni kaikkiaan yli tunti ja meiltä jäi loppukierroksen jälkiruuat syömättä. Possutaco oli kyllä herkullinen, mutta siitä paistoi hieman kiire, jota tarjoilijakin valitteli. Hän kertoi, etteivät olleet osanneet varautua niin suureen kävijämäärään.

Possutacot inkiväärikurkulla

Viimeiseksi etapiksi olin suunnitellut Houkutuksen artesaanijäätelöitä. Jäätelöhän on aina ja ikuisesti parasta maailmassa, joten pettymykseni oli kyllä melko iso, kun kello oli jo pitkästi yli kahdeksan Introsta lähtiessämme. Noh, minähän en jäätelöttä jäänyt vaan kaarsimme kaupan kautta kotiin ja veimme lastenhoitajalle passit lauantaina käytettäväksi. Siskoni ja kummipoikani kävivät vielä herkuttelemassa jäätelöllä ja smoothiella seuraavana päivänä. Jäätelö sai sen verran paljon kehuja, että kesän aikana on Houkutukseen suunnattava jäätelöille.

Satoa goes wild-ruokafestari oli ehdottomasti käymisen arvoinen ja 30€ maksava ruokapassi kyllä oli täysin hintansa arvoinen. Upeiden annosten lisäksi oli mielenkiintoista myös päästä kurkistamaan ravintolan kulissien taakse. Ruokakojut olivat elämys itsessään, kun pääsi näkemään kuinka annos tehdään ja samalla se esiteltiin sinulle. Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa, koska osallistumme aivan varmasti uudelleen. Tapahtuman sijoittaminen Kuopio tanssii ja soi-viikonlopun yhteyteen oli erinomainen ratkaisu. Tapahtumien ohjelmat tukivat hienosti toisiaan ja toivon, että Kuopioon saapuneet turistitkin löysivät tiensä ruokakartan reitille. Kiitos järjestäjille ja mukana olleille ravintoloille! Juuri näin saadaan Kuopion ravintolakulttuuria nostettua lentoon.